Laila Kinnunen

Valoa ikkunassa

Yön vaipan alle on jo jäänyt maa On tullut aika valot sammuttaa Vain varjot vakavina paikallaan nyt käyvät uneksimaan

On valo jäänyt pieneen ikkunaan Ken valvoo ajatukset seuranaan? Hän omaa ystäväänsä kaivaten näin laulaa – toivoen:

Valon säteiden tie minut muistoihin vie Lyhty ikuinen on, muisto kuihtumaton

Kautta hiljaisen yön taakse tähtösten vyön Laulu hänelle soi, jos kuulla hän voi

Nyt syttyy kaunis uusi tähtönen Jo laulajakin huomaa loiston sen Nyt armas laittoi valon ikkunaan Mua kuulee kaivatessaan

Jää valo alle aamun koittavan Pää uneen vaipunut on laulajаn Hän luokse ystävänsä kiitäen käy ѕiivin unien